post

Äiti ja lapset vihreissään

Ihastuin loppukeväästä kolmeen asiaan: Eurokankaan ananassiivutrikooseen (jota hankin ihanan edulliseen metrihintaan kahdessakin värissä), Mekkotehdas aikuisille -kirjan Vilma-mekon kaavaan sekä Ottobren numerossa 3/2015 olleeseen lasten Passerine-kesähaalarikaavaan. Lisäksi halusin kokeilla lasten bodyn ompelemista ihan ensimmäistä kertaa. Näistä eväistä syntyi vihreä vaatekombo minulle ja lapsille. Kaikki tuotokset menivät heittämällä tämän hetken lempivaatteiden joukkoon!

Vilma-mekko ja Passerine-haalari

(Tähän väliin kerron, että tein valokuvien suhteen valinnan peitellä omia kasvojani niissä kuvissa, joissa ne näkyvät selkeästi ja tunnistettavasti ilman vahvoja maskeerauksia tai muuta ulkonäköä muokkaavaa. Kirjoitan henkilökohtaisista aiheista, joten haluan näin suojata hieman itseäni. Lapset näkyvät kuvissa omina itseinään, koska en varsinaisesti kirjoita heistä.)

Vilma-mekon kaava on mielestäni todella onnistunut. Mekko on ihanan mukava ja pehmeä, ja peittää armollisesti raskauksien jälkeistä jäännösmahakumpua. Saatan kuitenkin lisätä omaan mekkooni kaavaan kuuluvat hihakaariot vielä myöhemmin, eli sellaiset hieman levenevät, noin 10 cm mittaiset jatkeet. Tällaisenaan juuri tämä hihallinen ananasmekko tuntuu minusta aavistuksen verran yöpukumaiselta, ja luulen hihansuuosien vähentävän sitä fiilistä.

Kanttasin pääntien mekon trikoolla, käyttäen kantinkääntäjää apuna, ja pääntie jäi aavistuksen verran liian löysäksi ja tuntuu hitusen liian avaralta. Seuraavan kerran kun käytän Vilma-kaavaa, leikkaan ehkä pääntien sentin-pari pienempänä ja kanttaan sen joko resorilla tai trikoolla hieman tiukemmin, ilman kantinkääntäjää.

Vilma-mekko ja Passerine-haalari

Tytön Passerine-haalari on aivan ihana! Haalarissa on takapuolella melko matala pääntien kaarre sekä reunasta toiseen kulkeva tamppi. Näiden avulla lapsen on helppo pukea ja riisua haalari vaikka itse, ja tamppi estää vaatetta valahtamasta päältä silloin kun sitä ei toivota. Aion ommella tästä myös talviversion, jonka teen joustocollegesta, pidemmillä hihoilla ja lisäten nepparikiinnityksen eteen, jotta pääntien voi nostaa takaa normaalille paidan niskakorkeudelle.

Passerine-haalari ja Kisuliini-body

Pojan body on tehty Ottobren numero 6/2012 Kisuliini-bodyn kaavalla. Alkuperäisessä kaavassa ei ole neppareita pääntiellä, mutta monien muiden tapaan lisäsin nappilistan toiseen raglansaumaan. Kaarrekohdat olivat hieman haastavat ja resorikanttaus hieman ruttaa kangasta kääntyessään pääntieltä raglansaumaan, mutta käytössä se ei haittaa yhtä paljon kuin mitä sitä ommellessa harmittelin. Tämä on tosiaan ensimmäinen body, jonka ikinä olen ommellut! Kaava on meidän pienelle hoikkeliinipojalle oikein passeli, ja olen myös tyytyväinen pitkistä hihoista, joiden ansiosta body varmaankin mahtuu pojalle vielä pitkään. Apilakankaan nimeä ja alkuperää en tiedä, sillä olen saanut pienen palaseni tilkkuostosten joukossa.

Passerine-haalari ja Kisuliini-body

Pojallekin aion ommella vihreästä ananaskankaasta paidan, kunhan ehdin 🙂 Kangasta on vielä jäljellä jonkin verran, joten saattaa siitä jotain muutakin syntyä!

Vihreästä ananaskankaasta syntyi myös hihaton Vilma syntymäpäivälahjaksi ystävälleni. Siitä innostuneena ompelin itselleni samanlaisen, mutta oranssinkeltaisen. Hihattomien mekkojen pääntiet ja kädentiet käänsin kapeasti framilonilla, joten ne ovat mukavan napakat eivätkä paljastele rinnusosastoa turhaan.

Keltainen hihaton Vilma-mekko

Ja koska ystävä, jolle vihreän Vilman ompelin on myös työparini ja meillä on nyt tämä samistelumahdollisuus, jokin yhdistelmä näistä kolmesta Vilma-mekosta saattaa hyvinkin päätyä puvustukseksi johonkin tanssitilanteeseen 😀

 

post

Pöllömekko(ja)

Löysin mökkipaikkakunnan kangas- ja lankakaupasta hauskaa pöllökangasta ja intouduin ompelemaan Tytölle mekon. Pöllökankaasta on tulossa melkoinen tiimiasu, koska löysin kaupasta myös samasta kankaasta ommellun pipon itselleni. Sitten päätin ommella samanlaisen pipon myös Tytölle, ja ostinpa vielä myöhemmin lisää pöllöjä, joista aion tehdä paidan itselleni. Mieskin vaati päästä tiimiin mukaan, joten tulossa on pöllöillä koristeltu t-paita hänelle.

Nuo muut vielä odottelevat ompeluintoa, mutta Tytön mekko on jo valmis. Tein kaavan mekkoon Tytön olemassaolevan mekon pohjalta, koko on noin 80 cm ja onneksi vielä melko väljä. Olen melko tyytyväinen lopputulokseen, paitsi kaula-aukon ja hihojen resorit aiheuttivat päänvaivaa ja jäivätkin melko kihariksi. Oh well, eipä haittaa, mekko on jo ahkerassa käytössä. Tytöstä on vain vaikeaa saada kunnollista sovituskuvaa, kun hän joko istuu mykkyrällä tai paahtaa menemään. Tässä muutama kuvausyritysten tulos:

Ihan pelkkä mekko vainPöllömekko yksivuotiaalle

Kävelytettävä hetken pysähdyksellä, mutta epätarkkana. Kylminä päivinä alle laitettiin body ja sukkikset.

Sopii myös muinaisnähtävyyksien katseluun (kuvassa esihistorialliset uhrikupit)…

…ulkotepasteluun…

…ja mökkiportaiden kiipeilyyn!

 

Edit. 8/2015:

Vuotta myöhemmin ompelin pöllökankaasta itselleni imetysmekon ja Pojalle t-paidan. Pojan paita mahtuu hänelle edelleen päälle näin 1 v 4 kk iässä, samoin Tytön 1-vuotiaana käyttöön saama mekko mahtuu nykyään vielä päälle paitana. Laittoipa Tyttö myös pikkuveljensä paidan päälleen tässä pari päivää sitten, joten ehkäpä Pojan paidalle on käyttöä vielä ensi kesänäkin. Supermonivuotisia lastenvaatteita siis! Kaikkiin vaatteisiin piirsin itse kaavat olemassaolevien vaatteidemme pohjalta.

IMG_5802